Hostingpalveluiden teknistä sanastoa

Olen etsimässä kotia blogilleni sekä tuleville WordPress-projekteilleni ja viimeiset postaukseni ovat käsitelleet niitä asioita. Tällä hetkellä kirjoitan tätä blogiani WordPress.comin ilmaisella versiolla ja tulen siirtämään sen WordPress.orgiin, jonka jälkeen blogini hallinnointi siirtyy omiin käsiini. Näin ollen saan blogistani muokattavamman ja pystyn kasvattamaan WordPress-julkaisualustaan liittyvää tietotaitoa. Hostingpalveluihin liittyy paljon teknistä sanastoa, jotka on syytä ymmärtää, mikäli haluaa verrata yritysten tarjoamia ratkaisuja muunkin kuin hinnan perusteella.

Olen viime päivät tehnyt vertailutaulukkoa suomalaisista palveluntarjoajista, mutta se on ollut hankalaa juurikin termiviidakosta johtuen. Lisäksi minulle ehdotetut palvelut eivät ole kaikki vertailukelpoisia keskenään, sillä ratkaisut vaihtelevat peruswebhotellista järeämpiin virtuaalipalvelimiin. Siitä johtuen, pohdin voinko laittaa yritysten lähettämät ratkaisuehdotukset sellaisenaan samaan taulukkoon, vai pitäisikö vielä kaivaa nettisivuilta toisiaan vastaavat ja vertailukelpoiset ratkaisut esiin. Aloitetaan kuitenkin termisulkeisista!

Teknistä sanastoa

Lähteinä olen käyttänyt muun muassa Wikipediaa, Nettihotellit.fi:n sekä Zonerin verkkosivua hosting alan sanastosta. Mainittakoon, että olen lainannut useat termien selitykset suoraan kyseisiltä sivustoilta. Päivitän sanastoa tarpeen mukaan.

Aliverkkotunnus/alidomain (subdomain) – Aliverkkotunnuksien avulla yhteen verkkotunnukseen voidaan kytkeä uusia toimintoja ja sivukokonaisuuksia. Esimerkiksi verkkotunnukseen yritys.fi voidaan kytkeä osoite kauppa.yritys.fi.

Toiminnaltaan aliverkkotunnus on samanlainen kuin itse pääverkkotunnus. Sivutila on siis täysin erillään pääsivusta ja aliverkkotunnukseen voidaan liittää myös sähköpostilaatikoita. Näin sivustoja voidaan hallita täysin itsenäisinä kokonaisuuksina. Aliverkkotunnukseen voidaan tarvittaessa valita myös eri palvelinkäyttöjärjestelmä kuin itse pääverkkotunnuksessa on. Webhotellipaketeissa saattaa olla rajoituksia aliverkko-osoitteiden määrään liittyen.

Ensisijainen verkkotunnus  –  On esimerkiksi muotoa www.yritys.fi tai www.omatsivut.com,  toimii kunkin webhotellipalvelun perusosoitteena, joka avaa sivustot ja johon sähköpostiosoitteet (esimerkiksi etunimi.sukunimi@yritys.fi ) ja niiden käyttäjätunnukset perustuvat. Riippuu webhotellista, voiko siihen liittää yhden vai useamman ensisijaisen verkkotunnuksen. Kevyemmissä webhotelleissa pääsääntönä on yksi ensisijainen verkkotunnus per webhotelli. Niitä on mahdollista liittää useampia, mutta seurauksena palvelu ei välttämättä toimi niin kuin pitäisi. Järeimmissä webhotelleissa on kuitenkin mahdollista liittää useampi ensisijainen verkkotunnus yhteen webhotelliin. On syytä tarkastaa palveluntarjoajalta, mitä tapaa suositellaan käyttävän heidän webhotelleissa.

Installatron – On sovellusasennin, joka sisältyy useamman palveluntarjoajan valikoimaan. Sen avulla esimerkiksi WordPressin saa asennettua webhotelliin muutamalla klikkauksella. Installatronin avulla on mahdollista asentaa useita sovelluksia.

Levytila (disk space/website space) – Webhotelli varaa palvelimen kovalevyltä tai virtuaalisen palvelimen kovalevyltä tietyn verran tilaa, jota kutsutaan levytilaksi. Kaikki sivustoon liittyvät tiedostot, kuvat ja asennettavat sovellukset yms. tallennetaan sinne, levytilaa vievät muun muassa webhotellin mukana tuleva sähköposti, tietokannat, tilastot ja lokitiedostot. Webhotellin valitsemisessa tulee ottaa huomioon, millaiseen käyttöön luotava sivusto tulee, sisältääkö se paljon kuvia ja videoita vai onko sivustolla vain muutama staattinen sivu. Määrätyn levytilan ylittämisestä liittyvät seuraamukset riippuvat webhotellin tarjoajasta, joissakin tapauksissa webhotelli päivitetään automaattisesti isompaan, mikäli asiakas ei reagoi 3:n päivän sisällä levytilan pienentämiseen tai joitakin tiedostoja voidaan poistaa. Kannattaa tutkia tarkasti oman palveluntarjoajan käytäntö.

Palvelin (server) – Palvelimella tarkoitetaan tietoliikenteen yhteydessä tietokoneessa suoritettavaa palvelinohjelmistoa sekä tällaista ohjelmistoa suorittavaa tietokonetta. Palvelinohjelmistojen tehtävänä on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi.

Rinnakkainen verkkotunnus – Webhotellipaketteihin voidaan liittää erilaisia rinnakkaisia verkkotunnuksia. Esimerkiksi ensisijaisen verkkotunnuksen ollessa  ‘www.yritys.fi’, voidaan sen rinnalle liittää samaan sivustolle ohjaava rinnakkainen verkkotunnus ‘www.yritys.com’.

Rinnakkainen verkkotunnus voidaan liittää joko rinnakkaisena tai edelleen ohjaavana. Alla on selitykset molemmista vaihtoehdoista.

Rinnakkainen

Rinnakkaisena verkko-osoite avaa kotisivutilan tasavertaisena osoitteena. Selaimen osoitepalkkiin jää aina käytettävä verkko-osoite siinä muodossa kuin se on kirjoitettu (esim. www.yritys.fi tai www.yritys.com)

Myös asiakkaan luomat sähköpostiosoitteet toimivat automaattisesti rinnakkain (sekä etunimi.sukunimi@yritys.fi että etunimi.sukunimi@yritys.com ohjaavat samaan sähköpostilaatikkoon).

Ratkaisussa hakukoneiden linkkisuosio voi jakautua kahdelle tai useammalle eri osoitteelle. Tällä tavoin esimerkiksi Googlen Pagerank voi olla pienempi kuin käytettäessä ohjaavaa ratkaisua.

Ohjaava

Ohjaavana rinnakkainen verkkotunnus nimensä mukaisesti ohjaa ensisijaiseen osoitteeseen. Esimerkiksi kirjoitettaessa selaimen osoiteriville www.yritys.com se muuttuu muotoon www.yritys.fi ja sivut avautuvat.

Ohjaavassa rinnakkaisverkko-osoitteessa rinnakkaisosoitteisiin perustuvien sähköpostiosoitteiden käyttäminen on mahdollista, mutta nämä tulee luoda erillisinä sähköpostitunnuksina.

Ratkaisussa hakukoneiden linkkisuosio voi olla parempi, sillä vaikka sivustoon linkitettäisiin käyttäen eri osoitteita (www.yritys.fi ja www.yritys.com) linkkisuosio “ohjautuu” ensisijaiselle osoitteelle.

SSH (Secure Shell) – Salattuun tietoliikenteeseen tarkoitettu protokolla. Yleisin SSH:n käyttötapa on ottaa etäyhteys SSH-asiakasohjelmalla SSH-palvelimeen päästäkseen käyttämään toista konetta merkkipohjaisen konsolin kautta. SSH:lla voidaan myös suojata FTP-, HTTP– tai muuta liikennettä, joka toimii samalla tasolla.

SSL (Secure Sockets Layer) – Salausprotokolla, jolla suojataan tietoliikennettä verkon yli. Se perustuu varmenteisiin eli sertifikaattiin, jolla SSL:ää käyttävä sivusto todistaa olevansa hyvämaineinen. Palveluntarjoajien järeimmissä ratkaisuissa SSL-salauksen saattaa saada webhotellin mukana, mutta suurimmassa osassa se on lisäpalvelu ja ihan kevyemmissä webhotelleissa ei välttämättä ole edes SSL-tukea. Sertifikaatteja on eri tasoisia ja täten myös eri hintaisia. Kannattaa perehtyä tarkasti tähän aiheeseen, mikäli on perustamassa verkkokauppaa, jossa SSL-salaus on hyvä olla.  

Tiedonsiirtokaista/liikennöintiraja (bandwith) – Tarkoittaa datan määrää, joka voidaan siirtää palvelimelle tai palvelimelta. Tiedonsiirtokaistan kulutus kasvaa sitä mukaan, kun sivustolla kävijät lataavat selaimiinsa sivuston tiedostoja. Webhotellipalveluissa on määritelty liikennöintirajat yleensä per kuukausi ja mikäli tiedonsiirto ylittää määrätyt rajat, tulee webhotelli päivittää järeämpään versioon tai rajat ylittävä käyttö voi sulkea tarjotun palvelun.

Varmuuskopiointi – Webhotellin käytössä oleva levytila kaikkineen tiedostoineen varmuuskopioidaan palveluntarjoajan toimesta usein miten kerran päivässä ja joissakin tapauksissa useammin, esimerkiksi tunnin välein tai neljä kertaa vuorokaudessa. Varmuuskopioinnin palautuspisteitä on mahdollista luoda myös itse ja siinä tapauksessa varmuuskopion voi myös palauttaa itsenäisesti välttäen palvelumaksun. Huomioitavaa on se, että palveluntarjoajan palauttaessa varmuuskopiota, siitä peritään yleensä lisämaksu.

Verkkotunnus (domain) – Verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla kuin numeroista muodostuvilla IP-osoitteilla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi Internetin nimipalvelujärjestelmän (Domain Name System, lyh. DNS)avulla.

Virtuaalipalvelin –  Virtuaalipalvelimet vastaavat tavallisia palvelimia sillä erotuksella, että virtuaalipalvelimissa käyttäjä ei omista laitetta kokonaan, vaan samassa koneessa ajetaan virtuaalisesti monta palvelinta. Virtuaalipalvelinalusta voi olla useaa tyyppiä: sellaista joka tarjoaa kokonaisen virtuaali-pc:n, jolloin käyttäjä voi käyttää sitä kuin tietokonetta (asentaa oman käyttöjärjestelmän jne.) taikka sellaista, jossa käyttöjärjestelmä on kiinteä eikä sitä pysty vaihtamaan.

Webhotelli (web hosting) – Asiakas vuokraa palveluntarjoajan palvelimelta levytilaa omia verkkosivuja tai muita verkkopalveluita varten. Vuokrattavaa levytilaa ja palvelua kutsutaan webhotelliksi. Webhotelleja on eri kokoisia ja eri ominaisuuksilla tarjolla, sinulle oikean webhotellin valitseminen riippuu tarpeistasi.

Englanninkielistä terminologiaa

Linkkejä englanninkielisille sivustoille:

https://www.ntchosting.com/encyclopedia/hosting/

http://www.webhostinghub.com/web-hosting-guide/web-hosting-glossary-common-terms-and-definitions

https://www.a2hosting.com/kb/getting-started-guide/common-web-hosting-terms

http://hostdispatch.com/web-hosting-glossary-common-related-terms-must-know/

 

 

2 thoughts on “Hostingpalveluiden teknistä sanastoa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *