Mieli alastomana

Riisun pois äitinä olemisen. Riisun pois vaimona olemisen. Riisun pois työminäni. Unohdan kokonaan muiden mielipiteet minusta. En ajattele mennyttä, enkä tulevaa. Yritän pitää mieleni täysin tyhjänä ulkopuolisista vaikutteista, alastomana. Läsnä olemisen taito, olen tässä ja nyt. Eikö olekin miellyttävä tunne? Voisiko tämän tunteen säilyttää läpi päivärutiinien?

Etsin oikeaa tunnetilaa itsetutkiskelun aloittamiseen. Uskon mielentyhjentämisen auttavan siihen. Tällä kertaa sanat ja tekstin rakenne eivät tule itsestään. Saan kappaleen ja toisenkin valmiiksi, mutta ne eivät sovi yhteen. Säästän kuitenkin tämän otsikon alle epäsopivan kappaleen myöhempää käyttöä varten. Huomaan olevani aika hukassa ja pulassa minusta itsestäni kertovan ja analysoivan sisällön suhteen. Mietin jopa eilen, että miksi ihmeessä yritän kirjoittaa itsestäni jotain näin henkilökohtaista ja minulle itselleni kuuluvaa? Koska haluan haastaa itseni ja tunnen kulkevani oikeata polkua. Tutkin mieltäni  vain itseäni varten, mutta koska itsetutkiskelu kuuluu matkaani unelmaani kohden, jaan ajatukseni blogissani.

pistecminaitse

Työstäminen voi alkaa! Pyrin riisumaan päästäni kaikki ajatukset ennen jokaista itsetutkisteluun liittyvää tekstin kirjoittamista eli pitämään mieleni alastomana, vailla ulkopuolisia vaikutteita. Postaukset on siitä syystä hyvä pitää lyhyinä ja ytimekkäinä, jotta löytää itselle sen oleellisimman tiedon aina työn alla olevasta aiheesta. Näin meinaan toimia, kuulostaako hölmöltä? Intuition varassa kuljen ja jostain syystä luotan siihen kuin kiveen, olen päättänyt onnistua. Ehkäpä mielentyhjentämisestä voisi olla apua myös muissa päivän tilanteissa, täytyykin kokeilla!